Aleksis Kiven katu
Otava, 2009
Juhlat
Puristat rannettani pitkään ja kipeästi
kirje putoaa kädestäni
makuuhuoneen lattialle
vähän ennen kyyneleitä
lähdemme juhliin
Lintujen maahantuloa on rajoitettu
Tarjoilijat tuotu suoraan pääkaupungista
pöydät ovat yltäkylläiset
vieraat vetelehtivät niiden äärellä
noukkivat laiskasti herkkukimpaleita
Orkesteri soittaa laimeita balladeja
haet häntä tanssimaan
kylmäverisesti
Jäästä rakennetut joutsenet sulavat
hämärän tultua ilotulitukset alkavat
rikki, hiili, salpietari ja strontiumkarbonaatti
palavat taivaalla
Miksi ystävättäret ovat vailla vertaa
Meidän jalanjäljissämme on
murskautuneita avioliittoja
siinä missä Helsingin kaduilla keväisin
hiekoitushiekkaa
Järjestämme juhlia
joihin kuvittelemme koko kaupungin
janoavan kutsua
Me osaamme puhua toisistamme pilkallisesti –
ja teemme sitä myös silloin kun
asianomainen ei ole läsnä
Tiedän mitä minusta silloin todetaan
Se on kauheaa mutta
paikkansa pitävää, tarkkanäköistä ja terävää
Keskinäiset rakkaudentunnustukset
ne tehdään klassisesti – hieman päissään
aavistus kyynelistä silmissä
mutta itkeä ei saa
Usein olemme saaneet tarpeeksi toisistamme
kyllästyminen
kun on täynnä jotain substanssia
ja se tietty pahoinvointi
kun jotkut tietävät sinusta niin paljon
Vaikka me puhumme kaikesta
järjettömyyksiin asti yksityiskohtaisesti
miten kukakin viilaa kyntensä, draaman kaaret
vielä havaitsemattomissa
olevat raskaudet ja niiden keskeytykset
oikeakielisyys ja mahdollisuudet käydä sitä vastaan
On myös asioita joista
vaikenemme hienovaraisesti
Tuoksuu korianteri ja hyvin keitetty kahvi,
sylistä toiseen siirtyvä kiinteäposkinen vauva
Ohjeita nuorelle naiselle
Kunnioita äitiäsi
Lue romaanit loppuun
Tiedä miten leipää valmistetaan
Tyylikkäinkin vaate
tulee menemään pois muodista
klassikkoja ei ole
Harjoittele hymy
jolla saat miehen
katsomalla kerran
Älä elä harhaluulossa
että ne jotka sinua piirittävät
todella tarvitsevat sinua
Jos kansallistat öljyvarat
tee se niin ettei kukaan
joudu häkkiin veropetoksesta
Jos itket, itke elokuvissa
ei ole tarkoitus muuten surra ja vetistellä
vaan päästää
maailma murheineen
ihon läpi
vereen ja vahvistamaan luita
Vuodet
Me halusimme törmätä
elämään kuin seinään
Melkein hengittämättä
harjoittelimme hovitansseja
hajotimme autojen sivupeilejä
tipuimme laukassa hevosen selästä
tapaturma-aseman lääkärit
vihaavat sellaista
Saimme niellä rakkautta
nauttia väkijoukon
suosionosoituksista
kun Anna julkaisi romaanin
kustantaja nurisi koskaan ei
juhlista tullut näin kalliita
Opiskelimme huolella
hengen ja ruumiin suhdetta
Sinä sanoit: pakkaa aina kevyesti
jos saat reseptillä kodeiinipitoisia
särkylääkkeitä pistä osa sivuun
siltä varalta kun särkee sydämen
se sattuu omaan
Sokeana hetkenä
Nemo, 2003
Miksi ystävättäret ovat ihania
Koska he ovat kuin kaikkein kauneimmat perhoset
koottuna yhteen tämän pöydän ääreen
he nauravat ja räväyttävät silmänsä auki
heidän käsivarsiensa pyöreys kyynärtaipeen ja olkapään puolivälissä
heidän luunsa, jotka erottuvat, solisluu tai vähän terävä lantioluu
nauraessaan he puistelevat päätänsä
“ei voi pitää paikkaansa” joku sanoo naurun välistä
sillä asia oli kyllin mehukas
Mitä tahansa ratkaisuja tekeekin,
ystävättäret kyllä löytävät sille perustelut
Spekuloimme pikkusisarten poikaystäviä
ymmärtävätkö äidit surujamme
mikä on sopiva asuntolainan korkomarginaali
teilaamme novellikokoelman
kertaamme tiettyjä tärkeitä tapahtumia
olemme kerranneet ne jo useasti aikaisemminkin
Miten minä oksensin kylpyammeeseen
kun tapasimme Annan kanssa ensimmäistä kertaa
olemme tunteneet kauan
mutta kertaamme ne tapahtumat kerran vielä
ihan kertaamisen ilosta
lämpimän kuivan valkoviinin maun
jotkut rajan ylittävät junamatkat
Tässä vaiheessa menestys pukee ystävättäriä sopivalla tavalla
elegantisti
he näyttävät suhtautuvan siihen
kuten savukkeeseen rakastelun jälkeen
60-luvun ranskalaisessa elokuvassa
toissijainen nautinto josta tulee hieman raskas olo.
Joskus heräämme juhlien jälkeen
syömme aamiaisen hitaasti tämän pöydän ääressä
ripsivärin ja rajauskynän jäänteet tekevät silmistä tummat
nauramme edellisen illan asioille
joku lähestyi sitä, se ja se oli hapan
Tämä yhteinen aamiainen ajaa pois
sen ahdistuksen mitä liian pitkät juhlat tuovat niille
jotka heräävät yksin. Jos saan valita eläkkeellä
en jaa elämääni minkään aviomiehen
vaan heidän kanssaan.
Pietari
Täällä kadut ja aulat
ovat leveitä ja kauniita
mutta keittiöihin ei mahdu
kahta ihmistä vierekkäin
Huoneessa istumme sängyllä
sen alla juoksevat torakat
katsomme kiiltävistä lehdistä
lanhanlaihoja tyttöjä
Meri näkyy tämän talon
ylimmistä ikkunoista
niistä on heitetty televisioita
kissoja jotka sitten pihalla murskana
Öisin nousevat sillat
meidän tulee varoa
ettemme jää nalkkiin
Vasilin saarelle
Mutta jos jäämme
istumme joen kivetylle partaalle
mietimme niitä luita
joiden päällä kaupunki makaa
Meduusa
Liikkeen sivuillaan
aavistaa
vaikka ei oliis nähnyt
mitään
surkean päivän jälkeen
paiskautuu
seinää vasten harmista
lasi viinaa ja jäitä
surun murtaja
ajattelee pelastaneensa
monen meduusan hengen:
mitä niille olisi
tapahtunut ilman minua
Kissan hahmo
Rakennen kissan hahmoa
ja syljen Iidan päälle
riisun paidan ja vihaan Eetua
oksennan ruuan lautaselle
Turha pyytää näyttämölle
en tanssi teidän pianonne mukaan
On päästävä kiipeämään
johonkin oli se puu tai katto tai aita
asioiden yläpuolelle
Tulitikkuja ei saa käyttää
tuli vie kaiken mennessään
vettä saa suihkulähteestä
jonka huokoista kiveä peittää paikoin sammal
Sokeana hetkenä
Tiilitalojen keskellä
hän kirjoitti minulle nimensä
kiinalaisin kirjaimin
vetoavalla hymyllään
houkutteli minut porttikäytävään
Kerran lumitraktori
mursi tästä seinästä palan
täällä on oma tuoksunsa
hämärän kivisen paikan
rautaisen portin öljytyt saranat
Kun siirtyy äkkiä
päivänvalosta pimeään
kestää tottua näkemiseen
sokeana hetkenä hän suuteli minua
eihän voi tuntea ihmistä,
joka ei kerro itsestään mitään
Sunnuntaina on juhlavaa
kävellä hiljaisia katuja,
olla matkalla tapaamiseen
ihmiset vetävät naruista
vakavia koiria ulkoilutetaan
Helsinki
Ennen Bulevardin päässä
tuoksui maltaalta
tulen polkupyörällä
Kolera-altaalta
Nyt Bulevardin päässä on telakka
jossa rakennetaan suuria laivoja
ne viedään Karibialle risteilemään
mutta minä en lähde mukaan
Kaupunki on muuttunut
mutta ei järin paljon
muistamme sen värin
joka oli harmaampi
silloin ei ollut yhtään
eurooppalaista vaateliikettä
olutta oli vain ruokailijoille
koko paikka muistutti
Neuvostoliittoa
Ennen Mannerheimintiellä
ajoi viitonen
silloin ilma oli
enemmän lyijypitoinen
Nyt Mannerheimintiellä on varikko
jossa varastoidaan vanhoja vaunuja
uudet vaunut Italiasta tuodaan
niihin minä lähden mukaan