THE HULATONES is an emerging group of three seasoned Finnish musicians, Anssi Kela, Antti Karisalmi, and Kelly Ketonen. The trio’s vibrant and tuneful music gets its unique sound from the selection of instruments – there’s just two basses and a set of drums, no guitars or keyboards.
The Hulatones saga arose from a dream by Anssi:
“I had a dream where Kelly was having a dream in which we started a band with just drums and two basses. In my dream, Kelly woke up. Then I woke up and immediately got on the phone with Kelly and Antti (who hadn’t had any dreams). We hit the training room, and having jammed with this peculiar ensemble for a while we figured that it doesn’t make any damn sense. So we kept on playing.”
At first, they played just for the heck of it, but pretty soon the boys started to write their own songs, and the Hulatones theses were determined: the songs were to be fast and short, and they should contain as much vocal harmonies as possible. Anssi continues:
“Our music is really hard to categorize. I know, it’s such a cliché, but in this case it’s the God’s honest truth. Thanks to two basses, the whole thing sounds somewhat warped: the “lead bass” which I play sounds neither like a guitar nor a bass. Our ultimate goal is to sound like Toto on steroids.”
The band’s debut single Dance Like It Was ’85, was recorded for a Unicef campaign in Finland. Anssi describes going into labour with the song:
“I got the inspiration for Dance Like It Was ’85 in a get-together with friends. We listened exclusively to 80’s hit songs, and at some point a member of our crew had a sudden urge to exhibit the dance moves and steps generally used in the 1980’s. On the following day, largely inspired by this bold demonstration, I wrote the song. As an 80’s kid the music from that era naturally generates nostalgic feelings. In Dance Like It Was ’85 I wanted to treat the audience with an ample dose of the nostalgia and memorabilia. It’s a tribute to the greatest decade of all time."
Suomeksi:
THE HULATONES on Anssi Kelan, Antti Karisalmen ja Kelly Ketosen perustama uusi yhtye. Kolmimiehinen bändi esittää reipasotteista, melodista musiikkia englanninkielellä laulettuna. Erikoista kokoonpanossa on se, että siinä on rumpujen lisäksi kaksi bassoa - ei lainkaan kitaroita tai kosketinsoittimia.
The Hulatones sai alkunsa Anssin näkemästä unesta:
"Näin unta, jossa Kelly näki sellaista unta, että perustetaan rumpujen ja kahden basson trio. Unessani Kelly heräsi. Sitten minä heräsin ja soitin välittömästi Kellylle ja Antille (joka ei ollut nähnyt unia). Menimme treenikämpälle. Jonkun aikaa soiteltuamme alkoi tuntua siltä, että tällaisessa kokoonpanossa ei ole mitään järkeä. Siispä jatkoimme soittamista."
Aluksi soittelemassa käytiin vain omaksi iloksi. Pian pojat alkoivat kuitenkin tehdä omia kappaleita. The Hulatonesin teesit määriteltiin: kappaleiden tulisi olla nopeita ja lyhyitä. Lisäksi niissä olisi hyvä olla mahdollisimman paljon stemmalaulua. Anssi kertoo:
"The Hulatonesin musiikkia on todella vaikea lokeroida. Näinhän ne kaikki aina sanovat, mutta tässä tapauksessa väittämällä on mielestäni vinha perä. Kahdesta bassosta johtuen soundimaailma kuulostaa jollain tavalla nyrjähtäneeltä: soittamani "soolobasso" ei kuulosta kitaralta, mutta ei oikein bassoltakaan. Musiikillinen päämäärämme on kuulostaa lähinnä Totolta steroideissa."
The Hulatonesin debyyttisingle on Unicefin Tukijoukko-kampanjaa varten tehty Dance Like It Was ’85. Anssi kertoo kappaleen synnystä:
"Dance Like It Was ’85 sai alkunsa illanvietosta kaveriporukan kanssa. Kuuntelimme pelkkiä 80-luvun hittejä ja eräs seurueen jäsen innostui esittelemään 80-luvulla käytettyjä tanssiliikkeitä ja -askeleita. Tämän demonstraation innoittamana kirjoitin seuraavana päivänä kappaleen. Nuoruuteni 80-luvulla eläneenä tuon ajan musiikki herättää minussa luonnollisesti nostalgisia tunteita. Dance Like It Was ’85 tarjoaa rautaisannoksen tätä kasarinostalgiaa ja -romantiikkaa. Se on kunnianosoitus kaikkien aikojen kovimmalle vuosikymmenelle."
Koska kesä niin kovin pikaisesti kävi näillä leveysasteilla pyörähtämässä, päätti PEKKA MYLLYKOSKI JA JYTÄJEMMARIT tarjota juhannusviikon piristykseksi ilmaisen KESÄHITIN!
MeidänAvaruudesta saat ladattua mp3:na pari vuotta vanhan piisimme KESÄMIES. Tämä underground-reggaen kulmakivi kertoo, helposti KESÄISELLÄ terassilla iskevästä "kai tässä vielä yhden ennen auringonpistosta ehtii" -fiiliksestä.
Ja myönnettäköön sekin, että kesähittimme hitteys on (ainakin toistaiseksi) ollut melko vaatimatonta, mutta eihän sitä koskaan tiedä...
Hyvää (ja toivottavasti tuotapikaa lämpenevää) kesää!
Kiitti kaveripyynnöstä! Teillä on kesäistä, pirteää meininkiä. Lisäks näköjään ihan oikeasti kaks bassoa!!!? Tostahan menee kitaristi ihan hämilleen. Kuullaanko peukutusta ála peukkustudio?
Single release: "Karvanoppakuningas" (Furry Dice King, the song is a parody of Finnish working class young men, who all seem to have a pair of furry dice as their car mascot) The single is named their 2007 summer theme song by the band.
