Savolaisiin on aina Suomessa suhtauduttu hieman hymähdellen,
useimmiten hyväntahtoisesti. Mutta kun useampi savolainen
alkaa nousta jossain organisaatiossa johtotehtäviin, on
alettu puhua savon mafiasta: kaveri on auttanut, ei tuo
olisi tuohon asemaan muuten päässyt.
Ovelat savolaiset ovat kääntäneet kritiikin edukseen.
Niimpä maakunnasta löytyy yrityksiä ja urheiluseuroja, jotka
kantavat Savon Mafian nimeä. On olemassa myös oikea
salaseura, Sawon mafia, joka kokoontuu näyttävästi
Helsingin Kulosaaren Kasinolla noin viiden vuoden välein.
Viimeksi smokkeihin pynttätyjä piällysmiehiä nähtiin
kehumassa toisiaan Nilsiän Tahkon kylpylän avajaisissa
alkutalvesta 2005.
Sawon Mafia on epävirralinen organisaatio,
jonka tarkoituksena on nostaa maakunnan me-henkeä.
Siinä kuitenkin sovelletaan Omertan lakia:
kukaan ei tunnustaudu sen johtajaksi, saati paljasta
johtajaa, jos sen tietää.
OG Ikosta epäillään mediassa vähintäänkin consiglieriksi,
mutta hänkin venkoilee vastuusta.
Ikosen mukaan Sawon mafia ei tiedota toiminnastaan, koska
"sellainen pieni salaperäisyys tuntuu nykyisin kiinnostavan
mediaa enemmän".
Ehkä se ei aina mene niinkään. Esimerkiksi Ylioppilaslehti
kuvasi mafian ensitapaamista sanoilla "pompöösi ukkolauma
kehumassa geeneillään".
Mafian juhlissa arvellaan tehtävän myös aluepolitiikkaa.
Esimerkiksi kaikki maakunnan yliopistovirat ja tiehankkeet
ovat toispaikkakuntalaisen mukaan mafian syytä.
Savolaiset ovat tarkkoja maineestaan humoristeina, jotka
osaavat nauraa myös itselleen. Siksi mafian kokoontumisissa
on aina yksi toispaikkakuntalainen arvioimassa savolaisia.
Tämän kunnian ovat saaneet muun muassa Jari Tervo ja Jörn
Donner. Kumpikin poistui juhlapaikalta ilman hevosenpäätä
kainalossa.
