Oscar H.O.T. kvartetin esiintyminen on eräänlainen performanssi. Sen läsnäolo ennen kaikkea koetaan. Yhtyen musiikki ei taivu määriteltäväksi, eikä se ole tarpeellistakaan. Se sysätään usein tarkemmin ajattelematta jazzkategoriaan tai luokitellaan yksinkertaisesti omituiseksi meluksi. Tosiasiassa Oscar H.O.T. edustaa eräänlaista popavantgardismia, jossa aikamme musiikki-ilmiöt sekoittuvat omalaatuiseksi rapsodiaksi. Se pilkkaa muita ja itseään, mutta vakavoituu tarvittaessa esittämään vaikuttavaa paatosta tai herkkää ja liikuttavaa jazzballadia.
Yhtyeen ehdoton mestariteos on Sibeliuksen innoittama sävelletty Finlandia, voimakas kuvaus niistä tunteista, joita musiikin uusi sukupolvi yhdistää isänmaansa historiaan ja luontoon. Äärimmäisyyksiin asti jännittyvä ns. Puff –trilogia, joka löytyy yhtyeen esikoisalbumilta Standard Surfing With The Torture Groove, tarjoaa meille tunneskaalan mikroaaltouunista itsetuhoiseen tanssiin tivolissa.
Yhtye on saanut suopean vastaanoton suomalaiselta jazzmedialta ja tullut huomatuksi myös Keski-Euroopassa. Se on välitön, luova ja häpeilemätön, mikä tekee siitä ainutlaatuisen ilmiön 2000-luvun kaupallisessa ja yllätyksettömässä popkulttuurissa.
